Kinesioteippaus

Home / Palvelut / Kinesioteippaus

Kinesioteippauksen taustoja

Kinesioteippausmenetelmän on kehittänyt 1970 -luvulla japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase. Kase havaitsi ihon liikuttamisella olevan vaikutusta nivelen liikelaajuuteen ja koettuun kipuun. Menetelmä on levinnyt Eurooppaan vasta 90-luvun loppupuolella ja nyt kinesioteippausmenetelmä on mullistanut myös Suomea kivunlievittäjänä.

Kinesioteippauksella pystytään esimerkiksi poistamaan tehokkaasti erilaisia kiputiloja, parannetaan nivelten liikkuvuutta sekä ohjataan nivelten oikeita liikeratoja ja nopeutetaan vammautuneen kudoksen paranemista. Kinesioteippausta voidaan hyödyntää monipuolisesti sekä tuki- ja liikuntaelin että neurologisessa fysioterapiassa.

Esimerkkejä kinesioteippauksen hyödyistä:

  • Liikkuvuuden lisääntyminen
  • Lihaksen aktivoiminen
  • Kivun lievittyminen
  • Verenkierron ja imunestekierron vilkastuminen
  • Arpikudoksen pehmeneminen
  • Nivelmekaniikan paraneminen, oikean liikemallin oppiminen
  • Vammojen ennaltaehkäisy
  • Turvotuksen lievittäminen
  • Lihasväsymyksen ja -kramppien ennaltaehkäisy

Kinesioteipin materiaali

Kinesioteippi muistuttaa paksuudeltaan, painoltaan sekä elastisuudeltaan ihoa. Teippimateriaali on hengittävää ja pehmeää 100 %: sta puuvillaa. Teipissä oleva liima on akryylipohjainen, joka on allergiatestattu ja miellyttävän tuntuinen iholla.

Kinesioteippiä voidaan pitää 3 – 21 päivään riippuen teipin sijainnista / hoitoalueesta. Teippi kestää myös suihkussa käynnin.

Kinesioteippaus vs urheiluteippaus

Kinesioteippauksen edut verrattuna perinteiseen urheiluteippaukseen ovat mm. laaja käyttöalue, helppokäyttöisyys ja käyttönopeus.

Kinesioteipillä pystytään tarjoamaan nopea apu joko akuuttiin tai jo pitkään kestäneeseen kipuun. Kinesioteippaus mahdollistaa nivelen täyden liikelaajuuden ja samaan aikaan teippi tukee kehon luonnollista paranemisprosessia sensorisen stimulaation avulla. Kinesioteipillä pyritään siis nivelen liikelaajuuden lisäämiseen kun taas urheiluteippauksessa niveltä pyritään tukemaan, jolloin usein myös liikkuvuus rajoittuu.